Agi-meininkejä

Noniin! Hieman on aikaa ehtinyt vierähtää edellisistä päivityksistä, kun on ollut niiiiiin kiire. :) Tässä on kesän aikana aloitettu Sanun kanssa agilityn alkeiskurssi, joka suoritettiin ihan vissiin mallikkaasti läpi!

Eilen meillä oli agilityssä vierailevana valmentajana Iida Koskelainen ja puskettiin rataa läpi ihan urakalla. Iida oli suunnitellut mielenkiintoisen radan, jossa haasteita riitti ihan tarpeeksi. Meillä kun tuo oli nyt kaiken kaikkiaan kuudes tai seitsemäs kerta agilityä ikinä, niin olihan siinä hommaa. Mutta hienosti se Sanu vaan niitä esteitä ylitti ja putkia meni läpi. Iida kehui Sanua kivaksi koiraksi, jonka kanssa kyllä voitaisi jotain kisojakin joskus kokeilla. Ongelmana on vähän se, että en voi jättää Sanua katseen ulkopuolelle, kun raasu ei enää sen jälkeen tiedä mihin päin mennä. Ja se, että könötän juosta rataa läpi jossain marjanpoimija-asennossa... :D Harjoitusta, harjoitusta... :)

Muskelimonsteri-Pöppönenkin lähti iltapäivästä Sanun seuraksi katselemaan meininkejä tuonne harjoituskentälle. Täytyy sanoa, että ylpeä olen noista kahdesta pienestä iipanasta, jotka kyllä osaavat ainakin puolensa pitää, jos isot pojat meinaa typyjä kiusata. :) Pöppönen on vankistunut vielä lisää ja veikkaa, että painoa alkaa olla jo sellainen 6kg. Korkeutta on napero kasvanut ainakin 27 senttimetriin. Pöpön turkki on mun mielestä aikalailla ihanteellinen, ja turkinvaihto on sujunut hyvin. (Ja rytinällä.) Pöppönen debytoi junnuluokassa Porvoon näyttelyssä 13.9. ja sitten kasvatellaan karvaa tulevia koitoksia varten. :)

Mooi.

Huhhuh. Onpas rankkaa. 

Oltiin eilen Tampereella pyörimässä, eli käytiin siis Pöpsin kasvattajien luona kylimässä. Oli tosi kiva reissu ja Pöpö oli tosi reipas - Luna-sammari yritti Pöpölle äristä ja mörmöttää milloin mistäkin, mutta Pöpö vaan läpsi Lunaa kuonolle. :D "Oo hiljaa siinä ja leiki mun kaa." 

Pöppönen on kasvanut taas ihan hurjasti, mutta alkaa olla ihan mallikelpoisen näköinen, sellainen tasaisen sopiva joka kohdasta. Sanu kasvattaa turkkia minkä kerkiää ja ehkä lihookin. Tai on lihonut. Aika paljon. Hups. Laihikselle vaan. :)

Lisää kuulumisia tulee taas. Siihen asti, kuulemiin.

Pikkuämmät kasvaa vaan. :)

Täällähän on käynyt niinkin erikoisesti, että Pöpö sen kun vaan jatkaa kasvamistaan. Outoa. :D Pöpö on nyt 4kk:n ikäinen ja painoi viime punnituksilla 3,3 kiloa. Taitaa tuo lapsi ottaa mallia äidistään Irmasta, joka on siis melkoinen muskelimonsteri. Keskiviikkona olisi Sanulla eläinlääkäri ja tikkien poisto ja siellä vois tytöt punnata uudelleen. :)

Sanulta siis poistettiin kohtu hormonien liiallisen heittelyn takia ja tyttö on piristynyt jo huomattavasti! Painokin on palautunut normaaliksi, eli viiteen kiloon, kun kerkesi hormonihirmuissaan laihtua jo melkein kilon! :o Turkkikin kasvaa ihan hyvää vauhtia, mutta laadullisesti ei ole kyllä paljoa parantunut... Samanlaista frisé-käkkärää se on edelleen. Harmi. Vielä ei ole päätetty, että leikataanko tuo turkki uudestaan, vai koitetaanko kasvattaa täyteen mittaansa. 

Täällä ainakin ihmislapset odottaa jo kesää ja luulen, että ihanat uimareissut ja nurmella kirmailut ovat Sanunkin mielessä. Pöppönenhän nyt ei kesästä tiedä vielä yhtään mitään, mutta luulen, että auringonlämpö ja meidän kesäiset lazy days:it kyllä kolahtavat. :)

Tässä uudet kuvat meidän karvanaamoista:

      

Toinen päivä.

Jahas. Mamman puudelit nukkuu, niin on hyvää aikaa päivittää tätä heidän päiväkirjaansa. 

Tänään on ollut hyvä päivä - lumessa ovat telmineet nuo kaksi ja yhteiselo alkaa sujua jo paaaaljon paremmin. Tänään jopa yllätin nuo pikkukullat samasta pedistä nukkumassa kylki kyljessä. Ihanat. :) On tää pentuaika kyllä aikamoista, siivottavaa riittää ja tuntuu, että koko ajan saa olla ruokaa lappamassa noille kahdelle. Me opeteltiin täällä kaikkia hienoja temppujakin tänään ja Pöppönen osaa nyt sitten istua käskystä. Vaikka osasi se sen jo pari päivää sitten, mutta tänään Viimeistään varmistui, että pieni todella tajuaa mitä istuminen tarkoittaa. Kyllä ne on viksuja. :)

Tänään on hyvä hetki aloittaa.

rAkas piväkirJa.

me aloitetiin oma piväkiirja ku mama ei keskitTynhyt meihi vaan katsooi televissiota. ihn itse kiirjotetaan tätä, muttttt ehkä mama autaa meitä myhemmiin. ollaan 2 havaneessin poikasta, vaikkeki tytöjä molemat, niin Sanu ja Pöpö on nimet.

meilä on yht. 8 käpälää ja niilä kirjuutetaan, kisutaan ja lähetään joskuss käpölämäkeen, jos mama heRRRmostuu.   

kysyme jos mama meiä auTtais tämn kansa myhemmin. moi,

saNu & pÖpö

aini. täsä meidn kuva:

aini. pÖpö on ruSSkea, saNu valkeeeeeeee.